Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa
Kaisa Häkkinen
Vanhimmat suomeksi julkaistut kirjat ovat Mikael Agricolan teokset, jotka painettiin Tukholmassa vuosina 1543—1552. Kirjoja on kaikkiaan yhdeksän, ja niiden laajuus on yhteensä noin 2400 sivua. Teosten sisällöstä valtaosa on muista kielistä käännettyä uskonnollista tekstiä. Agricolan muusta tuotannosta poikkeaa Rukouskirjaan (1544) sisältyvä kalenteriosasto, jossa on myös maallista ainesta, mm. terveydenhoitoon ja ruokavalioon liittyviä ohjeita.
Nykyaikainen lääketiede syntyi vasta 1800-luvulla, ja ennen sitä sekä tautien nimitykset, tautikäsitykset että parannuskeinot olivat toisenlaiset kuin nykyään. Myös taudit ovat eri aikoina olleet erilaisia. Pelkän sanan perusteella on usein mahdotonta tietää, mitä tautia Agricolan tekstissä tarkoitetaan. Joissakin tapauksissa asiaa selventää Agricolan käyttämän sanan vertaaminen muissa lähteissä säilyneeseen vanhaan taudinnimistöön, joissakin tapauksissa ratkaisu löytyy Agricolan lähtöteksteistä tai samojen käännöstekstien nuoremmista versioista. Esitelmässäni käyn läpi lyhyesti tautien historian pääpiirteet, esittelen Agricolan käyttämät taudinnimitykset tulkintoineen ja pohdin lopuksi sitä, millaisia tautikäsityksiä Agricolan suomeksi julkaisema kirjallisuus heijastaa.